{"id":444,"date":"2023-02-24T14:58:22","date_gmt":"2023-02-24T12:58:22","guid":{"rendered":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/?p=444"},"modified":"2023-11-25T12:57:26","modified_gmt":"2023-11-25T10:57:26","slug":"taloustieteen-aikalaisdiagnoosia-herattelemassa-mita-avajaistapahtumassa-puhuttiin-8-2-2023","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/?p=444","title":{"rendered":"Taloustieteen aikalaisdiagnoosia her\u00e4ttelem\u00e4ss\u00e4 \/ Mit\u00e4 avajaistapahtumassa puhuttiin 8.2.2023?"},"content":{"rendered":"\n

Teksti: <\/em>Teemu Lari<\/strong>
Kuvat: <\/em>Jessica North<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Keskiviikkona 8.2. Helsingin yliopiston Tiedekulmassa kysyttiin: Ovatko ekonomistit aikamme haasteiden tasalla? Tapahtuma avasi monitieteisen, Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman \u201dRethinking the Serviceability of Economics to Society (ReSES)\u201d -hankkeen. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskustelua seurasi ilahduttavat satakunta ihmist\u00e4, ja livestriimin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli parisataa kiinnostunutta lis\u00e4\u00e4. <\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuuntele keskustelu!<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tilaisuuden puheenjohtaja, professori Uskali M\u00e4ki <\/strong>selitti aluksi, mist\u00e4 ReSES-hankkeessa on kyse. Projekti kysyy, mik\u00e4 on taloustieteen, tuon mielipiteit\u00e4 harvinaisen voimakkaasti jakavan mutta vaikutusvaltaisen tieteenalan sopiva rooli yhteiskunnassa, kulttuurissa ja politiikassa. Miten taloustiede voi palvella yhteiskuntaa t\u00e4ss\u00e4 ajassa? Mink\u00e4 pit\u00e4isi muuttua taloustieteess\u00e4, muussa yhteiskunnassa tai n\u00e4iden v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa, jotta taloustiede olisi mahdollisimman suureksi hy\u00f6dyksi yhteiskunnalle? Mik\u00e4 on tutkijoiden tiedollisen auktoriteetin suhde heid\u00e4n vastuuseensa? Mihin kysymyksiin taloustieteelt\u00e4 voi odottaa vastauksia, ent\u00e4 mihin ei? Miten taloustiede asemoi itsens\u00e4 suhteessa muihin tieteisiin ja niiden tutkimiin ilmi\u00f6ihin? <\/p>\n\n\n\n

Keskusteluun johdatteli lyhyt esitelm\u00e4, jonka University College Londonin professori Wendy Carlin<\/a> <\/strong>piti videoyhteyden kautta. Carlin tunnetaan muun muassa uudenlaista taloustieteen oppimateriaalia kehitt\u00e4neen CORE<\/a>-hankkeen johtajana. Esitelm\u00e4 perustui pitk\u00e4lti Carlinin ja Samuel Bowlesin<\/strong> <\/a>artikkeileihin (t\u00e4h\u00e4n<\/a> ja t\u00e4h\u00e4n<\/a>) joissa hahmotellaan kapitalismin tulevaisuutta ja post-uusliberalistista yhteiskuntaa. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi siirryttiin hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4 mutta n\u00e4kemyseroja v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytyyn paneelikeskusteluun, johon oli kutsuttu Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo<\/a><\/strong>, Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellstr\u00f6m<\/a><\/strong>, VTT:n tutkija ja Rethinking Economics Suomi -yhdistyksen puheenjohtaja Riina Bhatia<\/a> <\/strong>sek\u00e4 Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Mika Pantzar<\/a><\/strong>, joka kuuluu my\u00f6s ReSES-hankkeen ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Uusliberalismin seuraaja<\/strong> <\/h4>\n\n\n\n

Carlinin alustuksen ydin oli, ett\u00e4 uusliberalismin tilalle tarvitaan uusi talouspoliittinen paradigma (economic policy paradigm \/ paradigm in political economy), eli uusi tapa suhtautua talouteen ja sit\u00e4 koskevaan politiikkaan. Carlin ja h\u00e4nen kanssakirjoittajansa Bowlesin hahmottelemassa historiassa er\u00e4s varhainen talouspoliittinen paradigma on klassinen liberalismi<\/em>, joka syntyi haastamaan perinteisi\u00e4 yhteiskunnallisia valtasuhteita ja asemia, mutta ei pystynyt palvelemaan yhteiskuntaa 1930-luvun laman tuoman suurty\u00f6tt\u00f6myyden oloissa. Ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ratkaisemaan syntyi keynesil\u00e4isen sosialidemokratian<\/em> paradigma, joka puolestaan kohtasi loppunsa 1970-luvulla, kun sen ei n\u00e4hty tarjoavan ratkaisuja samanaikaiseen inflaatioon ja talouskasvun hyytymiseen. T\u00e4ll\u00f6in suosioon nousi uusliberalismi<\/em>.  <\/p>\n\n\n\n

Uusliberalismin kohtaamiin (ja osittain sen tuottamiin) ongelmiin kuuluvat ainakin rahoitusmarkkinoiden ep\u00e4vakaus, ep\u00e4tasa-arvon kasvaminen, ilmastokriisi ja populismin nousu. Mist\u00e4 l\u00f6ytyisi uusliberalismin seuraaja? <\/p>\n\n\n\n

Carlin ja Bowles erottavat nelj\u00e4 toisiinsa kietoutuvaa osatekij\u00e4\u00e4, joista talouspoliittiset paradigmat koostuvat. Ensinn\u00e4kin on eettinen perusta<\/em>. Uusliberalistisessa ajattelussa keskeiset arvot ovat negatiivinen vapaus ja proseduraalinen oikeudenmukaisuus \u2013 kaikki on hyvin, kunhan yksil\u00f6iden toimintaa ei aktiivisesti rajoiteta. Vaurauden ep\u00e4tasainen jakautuminen ei ole v\u00e4\u00e4rin, jos siihen johtava prosessi ei riko kenenk\u00e4\u00e4n oikeuksia. Uusliberalismia seuraavassa paradigmassa huomio kohdistuu vallan tasaisempaan jakautumiseen yhteiskunnallisissa suhteissa, kaikkien mahdollisuuteen tulla kuulluiksi ja arvostetuiksi, kest\u00e4vyyteen ja yhteis\u00f6llisyyteen.  <\/p>\n\n\n\n

Toinen osatekij\u00e4 on taloustieteellinen mallintamistapa<\/em>. T\u00e4ll\u00e4 Carlin ja Bowles viittaavat siihen, millaisena ihmiset ja yhteiskunta kuvataan taloustieteellisiss\u00e4 malleissa. Kaikkeen tieteelliseen mallintamiseen kuuluu huomion rajaaminen olennaisina pidettyihin tekij\u00f6ihin, mutta varsinkin ihmisi\u00e4 tutkittaessa huomion voi keskitt\u00e4\u00e4 ja kohdentaa valtavan monella vaihtoehtoisella tavalla. Uusliberalistiseen ajatteluun ja arvopohjaan istuu hyvin sellainen tieteellinen mallintaminen, joka olettaa ihmiset omaa etuaan tavoitteleviksi t\u00e4ysin rationaalisiksi toimijoiksi. Markkinoilla taas oletetaan vallitsevan t\u00e4ydellinen kilpailu.  <\/p>\n\n\n\n

Uusi paradigma omaksuu mallintamisen l\u00e4ht\u00f6kohdiksi aineksia useista taloustieteen perinteist\u00e4: Karl Marxilta <\/strong>(1818\u20131883) ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen valtasuhde on otettava vakavasti. Friedrich Hayekilt\u00e4 <\/strong>(1899\u20131992) se ammentaa n\u00e4k\u00f6kulmia kilpailumekanismin toimintaan. My\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4ytymis-, informaatio-, identiteetti- ja institutionaalinen taloustiede ovat post-uusliberalistisen talousajattelun l\u00e4ht\u00f6kohtia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kullekin paradigmalle tunnusomaiset talouspoliittiset ideat<\/em> (emblematic policies) ovat kolmas komponentti. Ideat politiikkatoimista yhdist\u00e4v\u00e4t eettisen arvopohjan taloustieteellisiin malleihin. Uusliberalismille olennaisista politiikkaideoista Carlin mainitsi muun muassa vapaiden markkinoiden ja yksityist\u00e4misen hy\u00f6dyllisyyden. Uudessa paradigmassa tasa-arvoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vill\u00e4 politiikkatoimilla, kuten perint\u00f6verolla, olisi suurempi rooli. Siihen kuuluisivat my\u00f6s politiikkatoimet, joilla pyritt\u00e4isiin mahdollistamaan yritt\u00e4jyys ja riskinotto aiempaa laajemmalle joukolle ihmisi\u00e4. Carlin ja Bowles esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 perustulolla olisi t\u00e4llainen vaikutus.  <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi uudessa paradigmassa luovutaan \u201cvaltio tai markkinat\u201d -vastakkainasettelusta politiikkatoimien suunnittelussa. Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 pakko ja markkinavaihdon s\u00e4\u00e4ntely eiv\u00e4t ole ainoat keinot, joilla ihmisten toimintaan voi vaikuttaa, vaan my\u00f6s sosiaalisten normien noudattamisella, velvollisuudentunnolla sek\u00e4 arvoilla ja identiteetill\u00e4 on roolinsa. Esimerkiksi koronapandemian yhteydess\u00e4 monet ihmiset k\u00e4yttiv\u00e4t kasvomaskeja ja rokottautuivat my\u00f6s ilman lakiin perustuvaa pakkoa tai rahallisia palkkioita. T\u00e4llaista poliittisen ajattelun muutosta tukee, ett\u00e4 taloustieteellinen mallintaminen on laajentunut ottamaan huomioon muitakin motivaatioita kuin oman edun tavoittelun. Her\u00e4\u00e4 my\u00f6s kysymys, lis\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4llainen poliittisen mielikuvituksen laajentuminen kysynt\u00e4\u00e4 muille ihmistieteille ja tieteidenv\u00e4lisyydelle poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. <\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4s Carlinin ja Bowlesin nostamista talouspoliittisen paradigman osatekij\u00f6ist\u00e4 koostuu talouden kansankielest\u00e4<\/em> eli akateemisen kontekstin ulkopuolella omaksuttavista puhetavoista ja retoriikasta.  Miten asiantuntijat puhuvat taloudesta suurelle yleis\u00f6lle ja poliittisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille? Millaisia kielikuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n? Millaisten k\u00e4sitteiden ja iskulauseiden ymp\u00e4rille talouspolitiinen keskustelu rakentuu? Mist\u00e4 toteamukset saavat itsest\u00e4\u00e4nselvyyden aseman kussakin ajassa?  <\/p>\n\n\n\n

Carlinin ja Bowlesin kerronnassa klassisen liberalismin retoriikkaa edustaa filosofi ja taloustieteilij\u00e4 Adam Smithin <\/strong>(1723\u20131790) toteamus siit\u00e4, ettei leip\u00e4 tule p\u00f6yt\u00e4\u00e4n leipurin hyv\u00e4ntahtoisuuden takia, vaan koska h\u00e4n leiv\u00e4n myynnill\u00e4 tavoittelee omaa etuaan. Keynesil\u00e4isen sosialidemokratian sanastoon kuuluu toteamus, jonka mukaan hyvin palkatut ty\u00f6ntekij\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t huolta kysynn\u00e4st\u00e4. Uusliberalismin lent\u00e4viin lauseisiin taas kuuluu Margaret Thatcherin <\/strong>(1925\u20132013) toteamus, ettei yhteiskuntaa oikeastaan ole olemassa.\u00a0Uusliberalismille ominaisiin kehystyksiin kuuluu esimerkiksi ammattiliittojen n\u00e4keminen etuj\u00e4rjest\u00f6in\u00e4, jotka ajavat pienen ryhm\u00e4n etua muiden kustannuksella. <\/p>\n\n\n\n

Mitk\u00e4 olisivat uusliberalismin j\u00e4lkeiselle ajalle ominaiset puhetavat, k\u00e4sitteet, mielikuvat, kansanviisaudet? Vasta j\u00e4lkiviisaus tarjonnee vastauksen, mutta Carlin ja Bowles arvelevat siihen kuuluvan sellaisia k\u00e4sitteit\u00e4 ja periaatteita kuin \u201dtodellinen vapaus\u201d ja \u201deettinen toiminta on taloudellisesti kannattavaa\u201d.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Poimintoja paneelikeskustelusta<\/strong> <\/h4>\n\n\n\n

M\u00e4ki johdatti paneelikeskustelun osallistujia ottamaan kantaa ReSES-projektin k\u00e4sittelemiin aiheisiin. Tuloksena oli joukko kiinnostavia n\u00e4kemyksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 kysymys on, tutkivatko taloustieteilij\u00e4t t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n polttavimpia ja olennaisimpia kysymyksi\u00e4. Uusitalo huomautti, ett\u00e4 taloustieteilij\u00e4t eiv\u00e4t suinkaan ole j\u00e4tt\u00e4neet huomiotta ilmastonmuutoksen ja koronapandemian kaltaisia ongelmia, vaan ovat ottaneet ne hyvin vakavasti. Silt\u00e4 ainakin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jos katsotaan tutkimusjulkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 aiheista. M\u00e4ki kommentoi t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 tutkimusaiheiden saaman huomion m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 arvioida suhteessa aiheen merkitt\u00e4vyyteen: saako kukin aihe ty\u00f6tunteja ja huomiota oikeassa suhteessa aiheen merkitt\u00e4vyyteen? <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Hellstr\u00f6m nosti aihevalintojen ohelle kysymyksen siit\u00e4, l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 tutkittavia aiheita tarpeeksi monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei ole vain se, mit\u00e4<\/em> tutkitaan, vaan my\u00f6s se, miten<\/em> tutkitaan. T\u00e4h\u00e4n liittyen Uusitalo my\u00f6s puolusti taloustieteilij\u00f6iden tapaa keskitty\u00e4 \u201dnumeroiden tutkimiseen\u201d laadullisen tutkimuksen kustannuksella. Poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa numeroilla on h\u00e4nen mukaansa niin keskeinen rooli, ett\u00e4 niihin kannattaakin keskitty\u00e4: kuinka suuri vaikutus mill\u00e4kin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 olisi, ja paljonko rahaa tarvitaan mink\u00e4kin ehdotuksen toteuttamiseen? <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Taloustieteellisen tutkimuksen lis\u00e4ksi paneelikeskustelussa k\u00e4siteltiin my\u00f6s taloudesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista keskustelua sek\u00e4 taloustieteilij\u00f6iden roolia politiikassa. Bhatia per\u00e4\u00e4nkuulutti keskusteluun lis\u00e4\u00e4 demokraattisuutta ja inklusiivisuutta. H\u00e4nen mukaansa monet ihmiset kokevat, etteiv\u00e4t he pysty osallistumaan taloutta koskevaan keskusteluun eiv\u00e4tk\u00e4 saa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n kuuluviin. Lis\u00e4ksi h\u00e4n piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 keskusteluun tuodaan my\u00f6s kriittisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia talouskasvuun. Talouskasvun kyseenalaistamaton asema taloustieteilij\u00f6iden puheenvuoroissa puhutti my\u00f6s tapahtumaan liittyv\u00e4ss\u00e4 sosiaalisen median kommenteissa. <\/p>\n\n\n\n

Pantzar totesi, ett\u00e4 taloustiede on viime vuosikymmenin\u00e4 muuttunut monipuolisemmaksi ja avoimemmaksi uusille ajattelutavoille. Pantzar arveli, ett\u00e4 nykyinen taloustiede saattaa kuitenkin k\u00e4rsi\u00e4 huonosta maineesta, jonka aiempien sukupolvien taloustieteilij\u00e4t ovat saaneet aikaan. H\u00e4nen mukaansa taloustieteilij\u00e4t \u2013 jotka tyypillisesti ottavat ihmisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden ja vapauden hyvin vakavasti \u2013 ovat sortuneet aiempina vuosikymmenin\u00e4 liikaa sanelemaan, ett\u00e4 hallitusten on teht\u00e4v\u00e4 uusliberalistista politiikkaa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Millainen taloustieteen rooli ja teht\u00e4v\u00e4 on?<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Kaikki panelistit olivat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 taloutta tulee tutkia monipuolisesti. Kuten Uusitalo sanoi, talous on liian iso asia j\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi vain taloustieteilij\u00f6ille. Erimielisyydet liittyiv\u00e4t enemm\u00e4nkin siihen, miten t\u00e4llainen monipuolisen tiedon tuottaminen pit\u00e4isi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Onko taloustieteen muututtava monipuolisemmaksi, vai riitt\u00e4\u00e4k\u00f6, ett\u00e4 muille taloutta tutkiville yhteiskuntatieteille annettaan enemm\u00e4n huomiota? <\/p>\n\n\n\n

Paneelikeskustelun lopussa Eeva Hellstr\u00f6m tuli kiteytt\u00e4neeksi ReSES-hankkeen idean osuvasti. H\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuulutti taloustieteenkin tarvitsevan \u201daikalaisdiagnoosia\u201d: keskustelua, jossa pohditaan, millaista aikaa el\u00e4mme ja mik\u00e4 taloustieteen rooli ja teht\u00e4v\u00e4 on juuri t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Kuten jo t\u00e4llainen lyhyt katsaus paneelikeskustelussa sivuttuihin teemoihin osoittaa, ovat kysymykset heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n laajoja ja monitahoisia. <\/p>\n\n\n\n

Kuuntele koko keskustelu! <\/a><\/p>\n\n\n\n

Maaliskuussa George F. DeMartino tulee puhumaan kirjastaan <\/em>“The Tragic Science: How Economists Cause Harm (Even When They Aspire to Do Good)” Zoomissa 22.3. klo 16:00-18:00. H\u00e4nen esitelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 kommentoi Caterina Marchionni.<\/em><\/p>\n\n\n\n

ReSES -Rethinking the Serviceability of Economics to Society -projektin seuraava keskustelutilaisuus Tiedekulmassa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 28.4., jolloin puhumme Erik Angnerin kanssa siit\u00e4, miten taloustiede voi muuttaa maailman.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiviikkona 8.2. Helsingin yliopiston Tiedekulmassa kysyttiin: Ovatko ekonomistit aikamme haasteiden tasalla? Katso tiivistelm\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":460,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[21,22],"tags":[],"class_list":["post-444","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog-posts","category-in-finnish"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/ReSES_launch_004C-2.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=444"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":472,"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/444\/revisions\/472"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/460"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/reses-argumenta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}